Domra

Domra on kolmikielinen venäläinen kansansoitin. Sen alkuperä on Vähä-Aasiassa. Keskiajalla Venäjällä se tunnettiin kiertelevien ilveilijöiden – skomorohien – soittimena balalaikan ohella. Skomorohit tekivät kuitenkin pilkkalauluja vallanpitäjistä ja kirkon ylimystöstä, ja tsaari Aleksei Mihailov käski polttaa kaikki soittimet Moskova-joen varrella suuressa kokossa. Näin domrat katosivat vuosisadoiksi.

​

Aatelismies Vasilij Andrejev kuuli 1800-luvun lopulla maamiehen soittelevan balalaikkaa, ja ihastui soittimen ääneen. Hän harjoitteli ensin itse sen soittoa ja myöhemmin kokosi ympärilleen pienen balalaikkapiirin. Andrejev laajensi orkesteriaan lisäten siihen guslin eli venäläisen kanteleen ja domran. Yhdessä soitinrakentaja Semjon Nalimovin kanssa hän kehitti sekä domrasta että balalaikasta soitinperheet, joissa on erikokoisia soittimia. Balalaikan soittoa hän levitti erityisesti armeijan osastojen kautta. Myös Helsinkiin perustettiin Helsingin balalaikkaorkesteri jo vuonna 1910, ja se on maailman toiseksi vanhin edelleen toimiva venäläisten kansansoitinten orkesteri. Nykyään domran ja balalaikan opetusta saa Venäjällä korkeakoulutasolle asti, ja parhaimmat soittajat ovat virtuoosimaisia ammattilaisia.